Kesätreeniä? Zombies, run!

Mietin jo ennen kesätauon alkua, että jokin oheistreeni olisi kannattavaa, etenkin nyt kun ei ole niitä aikataulutettuja ja vedettyjä treenejä. Olen aina ollut tosi huono motivoimaan itseäni, kun treenaan yksin. Olen tottunut siihen, että menen sovittuna aikana sovittuun paikkaan ja joku kertoo mitä pitää tehdä ja kannustaa ja pitää tahdin yllä. Omiin oloihini jätettynä päädyn... Continue Reading →

Mainokset

Kuulumisia ja ne uudet polvisuojat

All league-treeneihin siirtymisen alkushokki alkaa kulua pois. Enää ei sinällään jännitä mennä treeneihin. Mutta edelleen katson aina mielenrauhani vuoksi, että onko joku muu uusista tyypeistä tulossa myös treeneihin. Muista uusista tyypeistä on nimittäin ihan uskomaton vertaistuki. Joskus sitä vähän pelkää, että on vanhempien tyyppien treenaamisen tiellä. Vaikka toisaalta ovathan joukkueen omat treenit sitten heitä varten... Continue Reading →

Kallio FINvitational

Kallio Rolling Rainbow järjesti 3.-4.6. Kallio FINvitational -turnauksen. Moni tyyppi meidän seurasta oli lähdössä yleisöksi.  Päätin lähteä reissuun mukaan niin ikään, koska Suomen mittakaavalla iso derby-tapahtuma kuulosti mahtavalta kokemukselta eivät liput olleet kalliita siihen nähden, että pelejä olisi tosi monta katseltavaksi ja osallistuvat joukkueet olisivat tosi kovia ja huippu-derbyilijöitä. Menomatkalla päädyttiin jopa parin tyypin kanssa samaan... Continue Reading →

Varusteet: katsaus fresarikurssin jälkeen

Luistimet Tein varmaan sen klassisen virheen, että luistimet ovat minulle liian isot. Jalkani on aika lyhyt ja leveä, kun taas käsittääkseni Riedell R3 on enemmän kapeaa mallia. Niinpä kenkä on minulle tarpeettoman pitkä vaikka jalkani mahtuu siihen sopivasti leveyssuunnassa. Erilaiset tavat pujottaa luistimen naruja ovat auttaneet vähän siihen, että jalka ei puudu tai lipsu kengässä. Kyllä näillä... Continue Reading →

Eka scrimmi

Olen aikaisemmin ollut jännittynyt ja stressaantunut pelaamisesta ja scrimmaamisesta, kuten parista edeltävästä postauksesta näkyy. Samalla kuitenkin haluan kovasti mennä ja uskaltaa. Ilmoittauduin siis kaikesta huolimatta maanantain scrimmiin, etenkin fresarikurssi-kaverin oluen jälkeisen kannustuksen jäljiltä. Maanantaina stressasin jo etukäteen. Jeesusteippasin polvisuojiini jotain fancya iskältä saatua solukumia. Polvisuojien alareuna kun on kovin pehmusteeton ja jo nyt polvieni mustelmilla... Continue Reading →

Se kerta kun (melkein) itkin treeneissä

Joskus roller derby on myös rankkaa. Rullaluistelu on hauskaa ja uusien juttujen oppiminen myös. Mutta itse olen aina kamppaillut kovasti odotusten ja niiden täyttämisen kanssa. Eniten ehkä oikeastaan omieni. Viime treeneissä tehtiin treenien lopussa jamien aloituksia. Tai oikeastaan pelattiin yksittäisiä jameja. Viime kerrasta ja vanhempien tyyppien rohkaisusta päättäväisenä otin kiinni jammerihatusta, kun sitä tarjottiin minulle. En... Continue Reading →

Apua, en ole enää fresari?

Minarit on nyt tavallaan läpäisty. Mutta mitä nyt tapahtuu? Ensinnäkin viimeistään nyt on aika liittyä oman seuran jäseneksi, jollei jo aikaisemmin ole liittynyt. Meillä tämä tarkoittaa jäsenmaksun maksamista, jonka seurauksena pääsee seuran facebook-ryhmään ja -chattiin ja foorumille. Siellä kulkee info kaikenlaisista treenaamiseen liittyvistä asioista, tapahtumista derby-skenessä ja varainkeruusta sekä kaikesta mitä haluat mahdollisesti kysyä. Ja chatin... Continue Reading →

Cateringia rullilla

Urheiluseurat eivät pyöri ilman rahaa. Porukka tietysti maksaa seuran jäsenmaksua ja treenimaksua, mutta ei sillä vielä seuraa pyöritä ja jos nämä maksut olisivat super-isot ei monella olisi enää varaa treenata. Etenkin kun derby on harrastus vähän muille(kin) kuin hyvätuloisille keski-ikäisille. Niinpä tehdään varainkeruuta. Olinkin fresarikurssin aikana auttelemassa brunssin keittiössä ja itseasiassa taas vei tiemme keittiöön,... Continue Reading →

FTP: viikko 13, minarit!!1!

Maanantaina oli taas extra-treenit. Meille sanottiin, että tulkaa, jos haluatte vielä viimeiset hiomiset ennen minareita, mutta jääkää myös ihmeessä kotiin, jos koette tarvitsevanne enemmänkin lepoa. Päätin mennä, mutta ottaa varovaisesti. Paikalla oli myös paljon pelaajia ym. seuran tyyppejä. Paljon treenattiinkin niin, että porukassa olisi aina joku kokeneempi. Tämän hyvä puoli oli se, että oli aina... Continue Reading →

WordPress.com.

Ylös ↑