Elämää varapelaajana

12.10. pelattiin Suomi-cupin avausturnaus, jossa pelattiin Oulua vastaan ja 11.11. puolestaan pelattiin seuraavassa turnauksessa Tamperetta vastaan. Oma pelaamiseni näyttää toistaiseksi asettuneen siihen, että olen varapelaaja. Muistan kun aloitin fresarikurssin ja mietin, että olisi parasta ikinä olla juuri varapelaaja. Ei tarvitsisi oikeasti pelata ja voisi näin jotenkin poimia vain sen kivan osan joukkueeseen kuulumisesta. Pelkkää tyyppeihin tutustumista ja yhteisöllisyyttä eikä yhtään stressiä! Miten väärässä olinkaan.Lue lisää

Mainokset

Scrimmi! Joukkue!

Scrimmi-päivä valkeni nättinä. Sain nukuttua yllättävän hyvin. Poimin tyypit kyytiin ja ajelimme kohti Pasilaa. Matkalla mm. jännitettiin tulevaa ja puhuttiin fiiliksistä. Ja katsottiin video meistä ”scrimmaamassa” ekaa kertaa (kts. FTP: viikko 11, hei me scrimmataan!) ja itkunaurettiin sille.

Oli huimaa kävellä sisään halliin, jossa on alle puoli vuotta sitten ollut katsomassa derbyä ja tajuta, että täällä mekin tänään scrimmattaisi. Kun kaikki olivat saapuneet, käytiin meille uusillekin läpi pelipäiviin liittyvät perinteet ja tavat. Lue lisää

Kohti ensimmäistä scrimmiä toista joukkuetta vastaan

Lauantaina häämöttää scrimmi Kallio Rolling Rainbown B-joukkuetta vastaan. Scrimmi onkin kaikin puolin tervetullut, sillä pelikokemus on ainakin minulle tarpeen. SM-cup on tulossa ja olisi hyvä päästä kokeilemaan uusia lineuppeja ja uusien pelaajien osalta pelaamaan muita joukkueita vastaan. Ja onhan siinä ihan eri meininki, kun pelaa oman joukkueensa kanssa kaikki yhdessä. Etenkin, kun on vielä upouusi tähän joukkueeseen ja minun tapauksessani mihinkään joukkueeseen missään ikinä. Jotenkin odotan, että scrimmin yhteydessä taas vähän hitsaannutaan tiiviimmäksi joukkueeksi.

Ennen Kallio-scrimmiä oli kuitenkin vielä normaali maanantai-scrimmi ja joukkuetreenit perjantaina. Lue lisää

Joukkue??

Muistatteko, kun kriiseilin joukkuehauista? Ja siitä, miten haluan päästä pelaamaan, mutta edustusjoukkue pelottaa? Noh, rosterikomitea kokoontui ja päätti ottaa meidät kaikki uudet tyypit, jotka sinne hakivat. Ensinnäkin tätä uutista piti sulatella hetki. Oli jotenkin epäuskoinen olo. Olin oikeasti ihan täysin valmistautunut siihen, että minua ei välttämättä otettaisi joukkueeseen. Olin lohduttautunut sillä, että joukkueessa olo olisi muutenkin stressaavaa ja että elämäni olisi helpompaa rennosti harrastellen. Mutta en tietenkään ollut uskaltanut yhtään henkisesti varautua siihen, että pääsisin joukkueeseen. Lue lisää

Open skate 3: Retrospection

Noin puoli vuotta on kulunut siitä, kun aloitin roller derbyn ja nyt on aika uuden open skaten ja siitä seuraavan uuden fresarikurssin. On tosi hassu ajatus, että vain puolessa vuodessa ollaan siinä pisteessä, että olen innolla mukana näytösjameissa ja raijaamassa välineitäni uusien tyyppien kokeiltavaksi. Ja että pian meillä on minulle ensimmäistä kertaa minua uudempia tyyppejä, joista voi tulla meille uusia luistelijoita ja kavereita. Tätä sitten päiviteltiin porukalla myös muiden uusien tyyppien kanssa.Lue lisää

Takaisin kesätauolta ja joukkuehaku

Kesätauon jälkeen ensimmäiset palailivat treenaamaan jo elokuussa, mutta itse pystyin hyppäämään mukaan vasta syyskuun alusta alkaen. Kesätauon aikana olen ehkä vähän ehtinyt tottua ajatukseen, etten ole enää fresari. Etenkin, kun uutta open skatea ollaan pykäämässä pystyyn ja sen seurauksena uutta fresari-kurssia.

Kesän jälkeen tavallaan huoletti, että olen unohtanut kaiken. Lue lisää

Kesätreeniä? Zombies, run!

Mietin jo ennen kesätauon alkua, että jokin oheistreeni olisi kannattavaa, etenkin nyt kun ei ole niitä aikataulutettuja ja vedettyjä treenejä. Olen aina ollut tosi huono motivoimaan itseäni, kun treenaan yksin. Olen tottunut siihen, että menen sovittuna aikana sovittuun paikkaan ja joku kertoo mitä pitää tehdä ja kannustaa ja pitää tahdin yllä. Omiin oloihini jätettynä päädyn löysäilemään ja selaamaan puhelinta ja hidastamaan tahtia sellaiseksi, joka on miellyttävä eikä yhtään haastava.

Pohdin kesätreenimahdollisuuksiani ja päädyin ainakin siihen, että kokeilisin lenkkeilyä Zombies, run! -apin kanssa. Lenkkeilystä saisin lisää kuntoa ja kestävyyttä. Monesta lähteestä olen lukenut, että roller derbylle ideaalista olisi intervallijuoksu. Zombies, run! ei varsinaisesti ole intervallijuoksua, mutta se auttaisi minua ehkä pitämään vauhdin yllä.

Zombies, run! on siis podcastin, urheilu-apin ja mobiilipelin yhdistelmä. Lue lisää

Kuulumisia ja ne uudet polvisuojat

All league-treeneihin siirtymisen alkushokki alkaa kulua pois. Enää ei sinällään jännitä mennä treeneihin. Mutta edelleen katson aina mielenrauhani vuoksi, että onko joku muu uusista tyypeistä tulossa myös treeneihin. Muista uusista tyypeistä on nimittäin ihan uskomaton vertaistuki. Joskus sitä vähän pelkää, että on vanhempien tyyppien treenaamisen tiellä. Vaikka toisaalta ovathan joukkueen omat treenit sitten heitä varten ja on se parempi, että on tarpeeksi tyyppejä johonkin drilliin, vaikka sitten kömpelöitä ei-enää-fresareita, kuin että ei voitaisi tehdä jotain drilliä ollenkaan vähäisen treenaajamäärän takia. Mutta minkäs sitä omille epävarmuuksilleen noin vain tekee. Sentään taas vanhemmat tyypit kyllä kannustavat ja kehuvat, kun sen paikka on ja vakuuttelevat, että haluavat meidätkin sinne treeneihin.

Toisaalta olen myöskin oppinut jo ihan hirveästi taas lisää. Treeneissä tehdään paljon erilaisia pelitilanteita simuloivia drillejä ja ne avaavat usein todella hyvin yleistä pelinkulkua ja sääntöjä ja sitä, mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä. Fresarikurssilla opetettiin meille luistelutaitojen perusteet, mutta nyt on pelinlukutaidon ja taktiikan vuoro. Ja no, niiden luistelutaitojen kartuttamisen myös. Etenkin nopeampi lateraaliliike ja se, että saisi koko ajan pidettyä perstuntuman jammeriin ovat työn alla. Ja minä yritän koko ajan muistuttaa itseäni pysymään matalammalla.

Jossain vaiheessa meiltä kyseltiin usein toiveita tulevan pelipaikan suhteen. Lue lisää

Kallio FINvitational

Kallio Rolling Rainbow järjesti 3.-4.6. Kallio FINvitational -turnauksen. Moni tyyppi meidän seurasta oli lähdössä yleisöksi.  Päätin lähteä reissuun mukaan niin ikään, koska Suomen mittakaavalla iso derby-tapahtuma kuulosti mahtavalta kokemukselta eivät liput olleet kalliita siihen nähden, että pelejä olisi tosi monta katseltavaksi ja osallistuvat joukkueet olisivat tosi kovia ja huippu-derbyilijöitä.

Menomatkalla päädyttiin jopa parin tyypin kanssa samaan junaan ja etsiydyttiin porukalla tapahtumapaikalle. Derby-tyyppien oloisten ihmisten (potentiaalisia tuntomerkkejä mm. derby-merch, queerfeministisiä sloganeita sisältävät asusteet, vyölaukut ja yleinen kirjavuus) seuraaminen osoittautui toimivaksi taktiikaksi.

Pelejä oli ilo katsoa.Lue lisää

Varusteet: katsaus fresarikurssin jälkeen

Luistimet

Tein varmaan sen klassisen virheen, että luistimet ovat minulle liian isot. Jalkani on aika lyhyt ja leveä, kun taas käsittääkseni Riedell R3 on enemmän kapeaa mallia. Niinpä kenkä on minulle tarpeettoman pitkä vaikka jalkani mahtuu siihen sopivasti leveyssuunnassa. Erilaiset tavat pujottaa luistimen naruja ovat auttaneet vähän siihen, että jalka ei puudu tai lipsu kengässä. Kyllä näillä kuitenkin ihan luistelee enkä pihinä ihmisenä nyt ihan vielä viitsi ostaa uusia. Vähän tässä on kuitenkin operaationa kokeilla muiden luistimia niin saa parempaa kuvaa siitä, millaisia luistimia on tarjolla.

Gumballin toestopit ovat olleet kaikin puolin hyvät. En paljolti ajatellut niistä sen kummemmin mitään, kunnes luistelin ulkona ja käytin luistimen mukana tulleita toestoppeja, jotka olivat pienemmät ja tuntuivat tosi huterilta.

Rullat

Rullien valinta on tosi paljon kiinni lattiasta ja omista mieltymyksistä. Moni fresarikaveri sanoi, että heti, kun osti paremmat rullat ja vaihtoi pois luistimen mukana tulleista liukkaista, luistelu tuntui paremmalta. Uudet rullat kannattaa hankkia, jos luistimen mukana ei tule valmiiksi hyviä rullia. Seuran vanhemmat luistelijat osaavat kyllä neuvoa valinnassa ja usein auliisti lainaavat omia vanhoja rulliaan kokeiltavaksi. Mutta Radarin Halot pelittävät itselläni kai ihan hyvin ainakin? Eipä ole paljon kokemusta muista.

TSG basic set

Ranne- ja kyynärsuojat ovat ihan hyvät perus suojat. Ne joutuvat joka tapauksessa vähäisemmälle kulutukselle kuin polvisuojat. Minulle rannesuojat eivät ole mikään mukavuuden multihuipentuma, mutta ne ovat ihan toimivat kuitenkin. Kyynärsuojat eivät ole ihan niin napakat ja laadukkaat kuin ne, mitä kokeilin open skatessa aikanaan, mutta kyllä niilläkin ihan porhaltaa vielä.

Polvisuojat sen sijaan… Ne ovat palvelleet fresarikurssin ajan ihan jees, mutta nykyään polviini tulee aina treeneissä mustelmia. Tämä johtuu siitä, että muoviosassa on pehmustetta vain keskellä ja kankaan sisällä oleva pehmuste loppuu vähän ennen tarrakiinnitystä. Minun jalassani ainakin muovin kova reuna asettuu kivasti kohdilleen tämän pehmusteettoman raon kanssa ja kolhii polviani kaatumisissa. Hiljattain teippasin ilmastointiteipillä polvisuojan muovin ja muun suojan väliin iskältä saatua solumuovia. Se on tosi hyvää pehmusteeksi. Kerros on ehkä vähän paksu, mutta enää en ole saanut mustelmia. Seuraavaksi hankintalistalla on kyllä joka tapauksessa uudet polvisuojat. Aika monella seurassamme on TSG roller derby 2.0 polvisuojat ja ostin sellaiset juuri, kun kävin katsomassa Kallio FINvitational-turnausta. Polvisuojista ja turnauksesta lisää sitten myöhemmin.